Luonnonhoidon tavoitteena on uhanalaisen lajiston, sen monimuotoisuuden ja geeniperinnön säilyttäminen sekä perinteisen maankäytön luoman maiseman säilyttäminen. Perinnebiotooppien lajiston suojelu aktiivisen hoidon avulla auttaa torjumaan monimuotoisuuden katoamista.
Perinneympäristöt ovat monimuotoisimpia elinympäristöjämme. Tämänkaltaisten pienialaisten ja vähälukuisten biotooppien säilyminen edellyttää valoisaa ja avointa kasvuympäristöä, jonka pysyvyys voidaan tänä päivänä turvata ainoastaan jatkuvilla ja tarkoituksenmukaisilla hoitotoimenpiteillä. Pääasiassa laidunnuksen ja muun perinteisen maatalouden kadotessa häviää sekä kulttuuriperintöä, maisema-arvoja että monimuotoisuudeltaan erittäin arvokkaita elinympäristöjä.
Luontoarvojen säilyminen on suoraan verrannollista alueiden hoidon laatuun ja jatkuvuuteen. Niityt vesakoituvat, ketoja valtaavat vähäarvoisemmat lajit ja laidunnuksen ja hoidon puutteessa lajisto taantuu ekologisessa ajassa mitaten hyvin nopeasti.
Tämänhetkinen suojelualuemäärä ei riitä turvaamaan lajiston
säilymistä, niitä on liian vähän. Luonnonhoidon yksi päämääristä on monimuotoiseksi
tunnistetun kohteen ympärillä olevien alueiden hoito siten, että elinympäristö
kelpaisi uhanalaisen lajiston kodiksi. Samalla on huolehdittava, etteivät
haitalliset vieraslajit pääse levittäytymään alueelle, eivätkä luontoarvot
muutoin vaarannu.
Lähteitä:
Ari-Pekka Huhta, Opas perinnemaisemiin 2021
Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen, Puiden asukkaat -Suomen puiden seuralaislajit 2021
Metsähallitus Luontopalvelut 2018.
Yrittäjä on Saaristomerelle sydämensä menettänyt Ympäristösuunnittelija AMK. Luonnonhoidon kokemusta on kertynyt työskennellessäni lukuisilla eri kohteilla sekä palkkatyöntekijänä että vapaaehtoisena vuodesta 2012 saakka.
Luonnonhoidon lisäksi työkokemusta on kertynyt perinteisestä metsurintyöstä, viherrakentamisesta sekä opetusalan hankkeissa työskentelystä.
.
